tiistaina, joulukuuta 27, 2005

Toivo on herännyt!

Eilen vietettiin iloista tapaninpäivää kolmiohallin uumenissa epävirallisten kisojen muodossa. Otin Helin mukaan ja hetkellisen pohdinnan jälkeen päätin, että perkule radalle pitää päästä (ehkä edellinen karvas kalkki oli jo unohtunut?).
Lähdössä Heli oli suht ok ja kun ekasta hypystä selvittiin niin ihan kivastihan se sitten lähti menemään. Puomi toisena esteenä oli hieno homma, koska sehän on Helin suosikki esteitä. Kepit tuottivat hieman tuskaa (5 rv) ja aikaa paloi, mutta loppuivathan ne viimeinkin. Loppu radasta meni kuin unessa ja maaliinkin Heli meni kivasti vaikka vika hyppy olikin kohti yleisöä. Itseltä taisi päästä huuto kun maali saavutettiin :D
Loppupäivä sujuikin sitten Anun kanssa tuomarin sihteerin hommissa ja vaikka se olikin hyvää harjoitusta tulevaa korttia varten niin en erityisemmin tykännyt siitä. No onneksi ei kaikesta tarvitse pitää :)

Opetuksena päivän kisasta:
Heli oli huomattavasti enemmän oma itsensä radalla. Syitä tähän?
- oma tuttu halli (tämä on kyllä ennenkin pettänyt)
- ei äänentoisto laitteita
- kylmä ja ihmisten taputukset olivat sellaista lapasilla läpsyttelyä
- Heli oli poikkeuksellisesti Anun sylissä koko rataan tutustumisen ajan ja sillä oli suora näköyhteys minuun koko ajan (tätä pidän itse eniten merkittävänä, koska Heli selvästi seurasi minua koko ajan katseellaan, eikä yhtään pyrkinyt Anun sylistä pois).
- kepeistä pitää tehdä kivempi este, lisää nameja siis...

Koska Heli selvästi vierastaa kisatilannetta, epäilen, että rataantutustuminen on sille viimeinen niitti -> jätän sen yksin pelottavaan paikkaan, nyt se näki koko ajan että olen lähellä ja onhan se harkoissa tottunut rataantutustumiseen eli tietää mitä siitä seuraa, mutta harkoissakin sillä on koko ajan näköyhteys minuun. Kisoissa on niin paljon ihmisiä ja koiria ja lisäksi Heli on niin pieni, että Heli ei ole nähnyt minua ja tuntenut tulleensa hylätyksi?
Jatkossa aion kokeilla tuota syli"temppua" uudelleen.

Pitkästä aikaa hyvä mieli kisan jälkeen ja tuntuu, että harjoitusmotivaatio nousi pitkästä aikaa korkealle.

tiistaina, joulukuuta 06, 2005

Keisarin, eiku Helin uudet vaatteet

Nyt Heli on valmistautunut talvea varten, eikun lunta tupaan vaan! Täällä meillä on ollutkin lumi maassa jo viikon, mutta asujen valmistuminen hieman lykkääntyi. Nyt ovat kuitenkin valmiina ja iso kiitos stylisti/ompelija Leenalle! Hienoja ovat ja pysyy likka treeneissäkin lämpimänä. Agilityssa on tosi tärkeää, että koira pysyy omien vuorojensa väleissä lämpimänä ja aina ei pysty koiraa liikuttamaan niin paljon kuin se vaatisi, kun hallissa on samaan aikaan kymmenen muutakin koiraa, jotka yrittävät pysyä liikkeessä. Lämpimän koiran lihakset pysyvät paremmassa kunnossa ja revähtymien riski pienenee huomattavasti.

Laitankin Helistä kuvan uudessa agilityhaalarissaan tänne teidänkin nähtäville, kun vaan sattuu koira, haalari ja kamera yhtä aikaa samaan paikkaan ;)

Iloista joulun odotusta!

maanantaina, lokakuuta 31, 2005

No joo

Eli tuloshan tuo ei oikeasti ollut, mutta omassa mittakaavassa voisi sanoa, että joo oli se :)

Vantaan messuilla käytiin mätsärissä ja mulla oli taas herneet nenässä oikein urakalla...ilmoittautumisissa Heli oli PINSERI!!! (siis ei kääpiöpinseri vaan tavan pinseri), jonossa kun kyselin omaa vuoroa (ei menneet numerojärjestyksessä) Heli oli Manchester (no joo lähempänä kuitenkin) ja sitten pöydällä tuomari kysyi, että miksi tältä on näin paljon lähtenyt karvaa? Vastasin siihen aivan tyynesti, että tämä on aivan normaalikarvainen ENGLANNINKÄÄPIÖTERRIERI! ja tuomari katsoi minua suu auki ja silmät pyöri päässä kuin hedelmäpelissä...siinä sitä taas oltiin.
Sininenhän sieltä rapsahti.
Heli meni oikein nätisti, jopa ryhmäkehässä :) ja pöydälläkin oli ihan hienosti. Karvat vaan jäi kotiin :rolleyes:

Pitäisköhän hankkia sheltti :O

maanantaina, lokakuuta 10, 2005

Onko se tulos vai eikö se ole?

Perjantaina sitten oli seuran mestaruuskisat ja meillä olikin selkeä tulostavoite eli tulos pitää saada...

Käytiin ensin kilpailevien radalla (kilpailun ulkopuolella) ja tehtiin ihaaan oma rata! Oli ihan kivaa!
Möllien radalla saatiin sitten 45 virhettä ja aikaa roppakaupalla päälle, kun ei tuo vika este oikeen napannut ollenkaan, että olisi saatu aika poikki...
Että jännää oli, mutta ei ihan tullut selväksi, että saatiinko tulos vai ei??

keskiviikkona, lokakuuta 05, 2005

Syksyiset terkut Heliltä!


Varokaa yllätyksiä ja käyttäkää lämpimiä vaatteita, neuvoo Heli!

tiistaina, syyskuuta 27, 2005

Hallissa taas

Agilityssa on taas siirrytty hallikauteen eli sisälle...tällä kertaa ei sisääntuleminen aiheuttanut mitään "oireita" vaikka ehkä hippasen koira on pihalla nopeampi. Vieläkään sitä ei voi hitaudesta moittia eli ei ongelma vaikka vähän hidastuisikin ;)
Keinu on edelleen yhteinen taistelutantereemme, mutta nyt entistä kovemmalla päättäväisyydellä kohti tuloksia!

Reilun viikon päästä on edessä seuran mestaruus kisat ja meillä suhteellisen realistisena (yeah, right!) tavoitteena on saada tulos. Olkoon vaikka 100 tai 200 niin tulosta haetaan.

Tilasin Ruotsista yhden mielenkiintoisen koirakirjan ja voitte olla varmoja, että kuulette siitä lisää, jos siinä kerrotaan jostain uudesta tavasta nähdä maailmaa.

keskiviikkona, elokuuta 17, 2005

Hiljaiseloa

Elokuun alussa otettiin toinen ampulli Bayvanticcia, kun on tuntunut tehoavan hyvin. Turvotusta ei ole ollut, eikä elukoiden puremiakaan eli tämä on hyvä ja sitä haetaan ensi kesäksikin.

Agilityssa keinu tuottaa edelleen ongelmia, mutta taistellaan :) kova pää meillä on molemmilla...

torstaina, elokuuta 04, 2005

Kisoissa

No eilen oli Riksussa kisat ja sinne mekin suunnattiin...Fiilikset oli ekana aika hyvät, mutta rataan tutustumisen jälkeen kävin radan takana ottamassa pari harjoitushyppyä ja silloin jo näin, että tänään käy taas ohraisesti.

Menin radalla ja päästin Helin irti, hetken se odottikin ja lähti sitten perääni esteen sivusta. Eka hyppy saatiin tehtyä, mutta seuraavaa estettä ei...Hetken maanittelun jälkeen otin hihnan ja poistuimme takavasemmalle.

Sillä hetkellä oli vaan ihan ok fiilikset, tänään sitten iski taas vitutus.

Tuleekohan tosta koskaan kisavalmista?

tiistaina, heinäkuuta 05, 2005

Turvotusta

Lauantaina oltiin Kelliksellä koko päivä ja Heli tietysti paineli pihalla kuin viimeistä päivää. Jäi sinne vielä "vanhusten" kanssa, kun käytiin leffassa. Illalla kun tultiin takaisin huomasin, että vatsanalunen oli kovasti ihottumalla ja turvonneen oloinen. Puolikas kyytabletti annettiin likalle ja lähdettiin kotia.

Sunnuntaina nukuttiin pitkään ja puolen päivän aikaa katselin, että onhan tuo koira aika jännän näköinen. Puoli päätä oli sen verran turpeana, että nakkasin puolikkaan kyytabletin taas kitaan. Helpottihan tuo, mutta samalla päätin, että jos ei maanantaiksi turvotus helpota niin lähtee mukaan töihin. Illalla oli jo ihan hyvä.

Maanantai aamuna oli toinen puoli (eri kuin sunnuntaina) naamasta vain hieman turvoksissa, mutta tuntui kutisevan kovasti. Jäin kotiin ja soitin heti ysiltä ell aikaa, jonka sainkin puoli kahdeksi. Siihen aikaa likka olikin onnistunut jo rapsuttelemaan itsensä melko kuntoon ja ei tarvinnut eläinlääkärin etsiskellä turvotusta. Kortisonia laitettiin neljän päivän piikki ja antibiotti kuuri viikoksi.

Lisäksi mukaan lähti Bayvantic Vet 0.4 ml. Tämä on uusi sivelyliuos alle neljä kiloisille koirille, jonka pitäisi auttaa hyttysiin, hietasääskiin ja punkkeihin. Mahdollisesti myös murkkuihin. Pitäisi siis auttaa siihen, että jatkossa ei tule tuota turvotusta. Lisäksi menee program eli varsin hyvin suojattu on nyt kaikenlaisia örkkejä vastaan.

torstaina, kesäkuuta 23, 2005

Kun joskus päästäisiin kisoihin...


Kesällä on ollut kova kisabuumi ja kaikki (tai ainakin melkein kaikki) seurakaverit reissailevat kisoissa ihan SM-kisoja myöten...Itselläkin olisi hinkua mennä, mutta ehkä tämä tästä vielä jonain päivänä :O


Ihan kesäkuun alussa käytiin Lohjalla oikeassa koiranäyttelyssä ja Heli sai näyttelyn ainoana ETT:nä kaksi punaista nauhaa!! Oli siinä yleisöllä ihmettelemistä, kun loikimme kehästä pois :) (ei taida tuo punaisen arvostus olla ihan kaikissa piireissä samaa luokkaa).. heh heh.Kovastihan se tuomari Helistä tykkäsi, mutta mitään ihmeempää näyttelykipinää ei itselle tuosta kokemuksesta herännyt. Tykkäsin kyllä paikasta ja erityisesti nurmipohjaisesta kehästä.

Treenit on menneet kivasti ja kun itse vaan pysyy koiran perässä niin mikäs hätä tässä on...

Helin juttuja

Helin jutut on siirretty weblogiin, jos sitä tulisi vaikka aktiivisemmin kirjoitettua :)